Kaikilla koiraroduilla on omia, rodulle tyypillisiä sairauksia. Toisilla niitä on enemmän, toisilla vähemmän. Eläinlääketiede on tähän päivään mennessä löytänyt yli 400 erilaista sairautta aiheuttavaa geeniä eri koiraroduista. Yleensä rotukohtaiset sairaudet ovat perinnöllisiä. Ympäristö- ja elinolosuhteet vaikuttavat kuitenkin usein voimakkaasti niiden kehittymiseen ja puhkeamiseen. Siksi on melko mahdotonta tarkallakaan pennun sukujen tutkimisella, pennun valinnalla ja koiran hoitamisella etukäteen taata koiran terveyttä. Tietysti terveillä taustoilla on paremmat mahdollisuudet saada terveitä jälkeläisiä.
Koirilla esiintyy myös roduista riippumattomia sairauksia, vaikka niiden yleisyys eri roduilla vaihtelee. Ikä tuo mukanaan sairauksia ja vaivoja. Samoin eri sukupuolilla on omat ongel-mansa. Huolellisella hoidolla ja koiran olemuksen jatkuvalla tarkkailulla voit kuitenkin ennalta ehkäistä monia sairauksia tai ainakin vähentää niiden vaikutusta.
Koiraa vaanivat myös muut ulkoiset vaarat. Ne voivat joutua esimerkiksi tappeluun toisten koirien kanssa ja saada puremia.
Kesäisin on koirilla suuri vaara saada lämpöhalvaus. Kesäaikana myös punkit ovat lisään-tyvässä määrin koirien kiusana. Suomessakin väitetään jo noin 30 % punkeista levittävän Lymen tautia. Käärmeenpuremat ja ampiaisenpistot voivat niin ikään olla koiralle kohtalokkaita.
Varsinkin pennut saattavat helposti niellä vieraita esineitä, kuten kiviä tai käpyjä. Väärästä materiaalista tehdystä leikkipallosta saattaa irrota paloja, jotka nieltyinä takertuvat kurkkuun tai suolistoon.
Koiranomistajan täytyy pyrkiä havaitsemaan mahdolliset riskitekijät ja ehkäisemään ne ennakolta.
Puremat
Koiratappelussa chow chow voi saada puremia, koska se ei useinkaan alistu helposti. Useimmat rotumme edustajat ovat onneksi rauhallista rinnakkaiseloa kannattavia suhtees-saan vieraisiin koiriin. Puremahaavat on aina otettava vakavasti. Niskassa ja kaulassa ne aiheuttavat helposti suurten ihonalaisten paiseiden kehittymisen ja nivelten seudulla hyvin kipeän tulehduksen, joka voi levitä nivelten sisään asti.
Jos puremahaavat alkavat osoittaa märkimisen merkkejä (punotus, turvotus, kosteus), on käännyttävä eläinlääkärin puoleen antibioottikuurin saamiseksi. Suuremmat puremahaavat on tuoreeltaan ommeltava.
Lämpöhalvaus
Lämpöhalvaus voi johtaa koiran kuolemaan. Älä koskaan jätä chowiasi kuumaan autoon kesähelteillä.
Muutenkin sen vointia on tarkkailtava, jos se joutuu olemaan ulkona auringonpaisteessa. Vettä tulee olla aina tarjolla. Koira pystyy hikoilemaan vain kielen ja jalkapohjien kautta.
Lämpöhalvauksen oireita ovat ”poissaolevuus”, voimattomuus ja huono kävely. Ensiavuksi vie koira varjoon ja kastele se viileällä vedellä nahkaan asti. Jos tilanne vielä vaikuta pahalta, levitä sen päälle kylmäksi kasteltu iso pyyhe tms. Anna sille kyypakkauksesta kortisonitabletti. Vaikeissa tapauksissa ota yhteys eläinlääkäriin.
Käärmeenpurema
Pureman saanut koira muuttuu hiljaiseksi ja kipeän oloiseksi. Usein se vain istuu totisena. Pistokohta alkaa turvota parissakymmenessä minuutissa. Pureman saanut koira on kulje-tettava pois maastosta kantamalla. Myrkky leviää pistoskohdasta sitä vähemmän, mitä vähemmän koira liikkuu.
Ensitilassa pyritään antamaan koiralle kyypakkauksesta 1-2 tablettia kortisonia ”vastalääkkeeksi”. Kipuun annetaan yksi Disperin-tabletti. Tabletit on syytä työntää koiran kurkusta alas ilman mitään juotavaa tai syötävää, koska ruoka tai juoma voi laukaista oksennusrefleksin, joka tuo lääkeaineet pois mahalaukusta. Ensiavun jälkeen koiraa on syytä pitää silmällä puolisen vuorokautta. Koira on toimitettava eläinlääkärin vastaanotolle, jos siinä alkaa ilmetä hengitysvaikeuksia tai kouristuksia.
Ampiaisenpisto
Mehiläisten ja ampiaisten pistot, samoin kuin hyttysten pistot pennuilla, voivat aiheuttaa mahtavan ja kivuliaan turvotusreaktion. Kyytabletit käyvät hyvin myös tällaisten reaktioiden hoitoon. Pennulle ja pienelle aikuiselle koiralle riittää yksi tabletti, suurikokoiselle aikuiselle voi antaa kaksi tablettia.
