Esihistoriaa
Chow chow on itämainen rotu, jota ympäröivät kysymysmerkit ja mystiikka. Koskaan ei ole pystytty osoittamaan chowien tarkkaa syntyperää. On lukuisia löytöjä, jotka viittaavat chow chow’n tai samantyyppisen koiran olemassaoloon monta vuotta ennen Kristusta. Jo 1000 eKr. kuvataan koiria, jotka saattavat olla tämän päiväisen rodun esi-isiä.
Chow chow’ta on aina kuvattu rotevana koirana, jolla on vahva turkki, suorat takajalat ja sininen kieli. Nämä tunnusmerkit ovat edelleen olemassa. Jotkut kansat ovat käyttäneet näin kuvattuja koiria taistelukoirina. Han-Dynastian ajalta, vuodesta 2000 eKr. eteenpäin, on eniten patsaita ja piirustuksia näistä nk. Kiinan metsästyskoirista, jotka täyttävät rodun tunnusmerkit selvästi. Hyvin tunnettu patsas, joka on peräisin Han-Dynastian ajoilta (206 eKr. – 220 jKr.), löytyy Victoria Albert museosta Lontoosta.
Chow chow on koira, jolla on erittäin jyrkkä kinner, leveä ja raskas pää ja lyhyt ja voimakas kuono. Koiran oletetun voiman hillitsemiseksi käytettiin valjaita. Kirjassa nimeltä ”Chinese Pottery of the Han-Dynasty” esiteltiin eräs patsas tiibetiläisenä mastiffina, mutta se on selvästikin chow chow, mikä selviää erittäin jyrkästä kintereestä, jota mastiffilla ei ole. Mutta se osoittaa, että rotujen välillä on yhtäläisyyttä ja on mahdollista, että rodulla on yhteiset esi-isät. Myöhemmät kirjoituksen kertovat meille korkealle arvostetuista koirista, joita oli pidetty kiinalaisten keisareiden palatseissa. Niitä käytettiin metsästykseen niiden voiman ja rohkeuden takia. Ne palvelivat myös keisarillisten palatsien rikkauksien vartijoina. Koirilla oli myös koristeellinen tarkoitus. Chow chow’n kasvatus tuli myöhemmin tärkeäksi erinomaisen turkin takia. Turkkia käytettiin turkisteollisuudessa ja kiinalaiset kauppiaat kauppasivat turkista ja turkiksia kuljetettiin ympäri maailmaa, myös Eurooppaan. Ja vieläkin myöhemmistä ajoista tiedetään, että rikkaat perheet ja buddhalaiset kasvattivat choweja.
Viimeiset buddhalaiset munkit, nimenomaan mantsurialaiset korkealla pohjoisessa Mantsuriassa, Tiibetissä ja Mongoliassa, elivät Lama luostareissa. Nämä luostarit ovat tunnettuja paikkoina, jossa puhdasrotuisia ja erinomaista laatua olevia sinisiä choweja kasvatettiin. Tunnettu saksalainen matkaaja-tohtori pääsi etuoikeutettuna 1950-luvulla katsomaan Lama luostaria Mantsuriassa. Siitä hän kertoo matka- kertomuksessaan vuodelta 1959, jossa hän painottaa kokeneensa jotakin ainutlaatuista rodun alkuperämaassa. Hän kertoo nähneensä 50 kpl upeita sinisen sinisiä choweja, jotka ryntäsivät hänen autolleen mutteivät kuitenkaan häirinneet häntä. Chowit omasivat upean harmonisen olemuksen ja rakenteen ja niissä oli elävää aktiviteettia, liikkeiden sulavuutta, jotka ovat luonnon eläimelle kuuluvia ominaisuuksia. Chow chow’t olivat erilaisia kuin tänään. Niiden luusto oli kevyempi, kuten rakennekin. Koirat painoivat 20-25 kg, tänään chowit ovat painavampia ja luustoltaan raskaampia. Täytyy kuitenkin muistaa, että choweilla, jotka kasvatettiin luostarissa, oli erilainen tehtävä kuin mitä rodulla on tänään. Nykyään koirilla ei ole varsinaista työtä.
Ensimmäiset länsimaiset havainnot chowista ovat vuodelta 1780 kun muutamia Kantonista tuotuja choweja saapui Englantiin. Näitä kuvataan Mr. Whiten teoksessa ”Natural History and Antiquities of Selbourne”. Teoksessa on tarkka kuvaus koirien ulkonäöstä ja luonteesta. Siinä mainitaan myös, että alkuperämaassa koira kasvatettiin myös syötäväksi. Siihen tarkoitukseen rotua ruokittiin riisipitoisella ruokavaliolla, jotta koirat olisivat maukkaita. Seuraava havainto kirjattiin vuonna 1833 Baltimoressa, kun Mr. Slacum kirjoittaa kiinalaisista syötävistä koirista. Samassa artikkelissa tuodaan esille se, että olisi tärkeää säilyttää rotu ennen kuin se syötäisiin täysin sukupuuttoon. Chowit olivat esillä eläintarhoissa syötävinä, villeinä ja koiran tapaisina eläiminä, joilla väitettiin olevan sukuyhteys kojootteihin ja dingoihin.
Vuonna 1879 tuotiin Englantiin Chinese Puzzle niminen chowi, joka oli ensimmäinen chowi, joka ilmoitettiin näyttelyyn – ei chowina vaan ns. erikoisuus-muukalaisuus luokassa. Vuonna 1880 Crystal Palacen näyttelyssä englantilaiset koiranharrastajat kiinnostuivat rodusta ja rotu kehittyi edelleen. Vuonna 1894 rotu tunnustettiin virallisesti Englannin Kennel Clubissa. Ensimmäinen urosten muotovalio oli Chow VIII, joka oli tuotu Kiinasta. Ensimmäinen narttu, josta tuli valio, oli Leyswood Blue Bell. Itse asiassa Englanti oli tämän rodun edelleen viejä länsimaissa.
Rotu tulee Suomeen
Ensimmäinen Suomessa esiintynyt ”kiinalainen koira” oli Man-Si von Shanghai. Sen omisti Irma Himberg Helsingistä. Koiran kasvattaja oli Richard Kuntze. Shanghai oli syntynyt 6.1.1920, väriltään se oli ruskeanharmaa. Sen sukuperä oli tuntematon, vanhemmat olivat Kiinasta. Helsingin kevätnäyttelyssä vuonna 1924 se sai ensimmäisen palkinnon. Toisessa koiranäyttelyssä 1.-2.11.1924 se sai myös ensimmäisen palkinnon, tuomarina Emil Kuhn, Tanskasta. 1940-luvulla tuotettiin useita choweja Ruotsista ja muutamia myös Englannista. Kasvatustyö pääsi varsinaisesti vauhtiin kuitenkin vasta 1960-luvulla. Veikko Löfman, Pajamiehen kennel (myöhemmin Ahkion kennel) oli ensimmäinen merkittävä kasvattaja Suomessa. Löfman tuotti 50-luvun lopulla muutamia choweja Ruotsista, mutta niiden jälkeläisten jälkeen ei suku jatkunut. Vuonna 1961 hän tuotti Ruotsista nartun Queen (INT & NORD UCH Emperor of Ukwong – Ramstorp Netti), josta muodostui hänen kennelinsä kantanarttu. Veikko Löfman kasvatti 1960-70 luvuilla eniten choweja Suomessa. Ahkion kennelin kasvatustyö loppui 1980-luvun alkupuolella.
Muita merkittäviä 1960-luvulla aloittaneita kasvattajia
Kristiina Heikkilä, Harjutuulen kennel. Heikkilä tuotti ensimmäisen nartun Mattes Opal (Emblems Neptun – INT & NORD UCH Mattes Atraktive) 1965 Ruotsista. Tästä nartusta tuli Harjutuulen kennelin kantanarttu. Kristiina Heikkilä on ensimmäisenä chowi-kasvattajana Suomessa saanut Suomen Kennelliiton myöntämän Vuolasvirta-kasvattajapalkinnon. Hän kasvatti Choweja 1990-luvun puoleen väliin saakka. Hän on vaikuttanut suuresti chowi-rodun kasvatukseen Suomessa. Maija Kelokorpi, De Gozette kennel, aloitti kasvatustyön 1960-luvun lopulla nartulla Harjutuulen Annina ( SF MVA Ruusutarhan Argo – SF MVA Mattes Opal). De Gozette kennelistä on lähtöisin useita aikansa menestyksekkäitä choweja. Maija Kelokorpi lopetti chowien kasvattamisen 1990-luvun alussa ja keskittyi chihuahua-rotuun. 1970-luvun alussa kasvattajien määrä alkoi kasvaa ja jalostuspohja laajeta tuontien lisääntymisen myötä. Nykyisen rotujärjestön Chow Chow yhdistys ry:n perustamisen myötä 1972 kasvatustyö ja rodun harrastaminen sai entistä täsmällisemmän muodon.
