Yhdistyksen säännöt

(14.9.2017 lähtien voimassaolevat säännöt)

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Chow Chow yhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

2. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on:

– toimia chow chown omistajien, kasvattajien sekä muiden rodusta kiinnostuneiden yhteisenä edustajana.
– edistää chow chow –rodun tuntemusta ja säilyttää rotu elinvoimaisena tukemalla tervettä jalostus­, kasvatus­ ja harrastustoimintaa Suomessa.

Tätä tarkoitusta yhdistys toteuttaa
– järjestäen näyttelyitä, kursseja, neuvottelu­ ym. tilaisuuksia.
– ylläpitäen jalostusta koskevaa tietoutta ja tilastoja rodun jalostustoimintaa varten.
– tukien tieteellistä ja käytännöllistä tutkimusta kaikilla chow chow’ta koskevilla aloilla.
– toimien yhteistyössä rodun kasvattajien kanssa.
– antaen tietoa uusille rodun harrastajille.
– luoden yhteyksiä Suomen ulkopuolisiin chow chow –rotua edustaviin yhdistyksiin ja järjestöihin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan:
– ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
– järjestää myyjäisiä, keräyksiä ja arpajaisia.
– omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta

3. TOIMINTAALUE

Yhdistyksen toiminta­alueena on koko Suomi

4. KIELI

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

5. JÄSENYYS

Yhdistyksen jäseniä ovat kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet, vuosijäsenet, perhejäsenet, kannattavat jäsenet ja asiantuntijajäsenet. Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa voidaan hallituksen esityksestä kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi kutsua erityisesti ansioitunut henkilö, kuitenkin siten, että samanaikaisesti voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja. Kunniajäseneksi voidaan kutsua myös toisen kenneljärjestön johtava henkilö.

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.
Vuosi­ ja perhejäseneksi haluava ilmoittautuu jäsensihteerille, mikä merkitsee samalla yhdistyksen sääntöjen hyväksymistä. Kannattaviksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä yksityisen henkilön ja oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka tukee yhdistyksen toimintaa.
Perhejäseneksi katsotaan kunniapuheenjohtajan, kunniajäsenen tai vuosijäsenen kanssa samassa osoitteessa asuva, perheeseen kuuluva henkilö.
Vuosijäsen saa jäsenmaksua vastaan yhdistyksen julkaiseman jäsenlehden.
Yhdistyksen jäsenlehteä ei postiteta perhejäsenelle.

Hallitus hyväksyy kokouksessaan vuosi­ ja perhejäsenet. Luettelo hyväksytyistä jäsenistä pöytäkirjan liitteenä.
Mitään oikeutta tulla hyväksytyksi jäseneksi ei ole, eikä hylkäämistä tarvitse perustella.

Asiantuntijajäseneksi voi yhdistyksen hallitus vuodeksi kerrallaan hyväksyä rodun ulkomuototuomarin, eläinlääkärin tai muun kynologiaan perehtyneen henkilön tai poikkeuksellisen pitkäaikaisen kokemuksen omaavan kasvattajan.

Kannatusjäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen ja alaosastojen järjestämiin tilaisuuksiin ja käyttää niissä puheoikeutta, äänioikeutta kannatusjäsenellä ei ole.

6. JÄSENMAKSUT

Yhdistys perii vuosittain vuosi­ ja perhejäseniltä jäsenmaksut, jotka syyskokous vahvistaa.
Alaosasto perii jäseniltään jäsenmaksut, jotka vahvistetaan ko. alaosaston vuosikokouksessa. Vuosi­ ja perhejäsen on velvollinen suorittamaan vuosimaksun ennen helmikuun loppua. Kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet ja asiantuntijajäsenet on vapautettu vuosimaksun suorittamisesta.

7. EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Yhdistyksen jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai myös ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi, jolloin ero astuu voimaan.
Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän ei ole suorittanut jäsenmaksua toimintavuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Erottaminen
Ennen asiansa käsittelyä hallituksessa jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi kirjallisesti tai suullisesti.
Jäsen voidaan erottaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä, mikäli hän rikkoo yhdistyksen sääntöjä vastaan tai menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa. Erottamispäätös tapahtuu aina äänestyksellä suljetuin lipuin.
Päätöksestä erotettu jäsen on oikeutettu vetoamaan yhdistyksen kokoukseen jättämällä 14 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, tiedonantopäivää lukuun ottamatta, valituskirjelmän hallitukselle.
Valitus käsitellään lähinnä seuraavassa yhdistyksen kokuksessa.

8. HALLITUS JA TOIMITSIJAT

Yhdistyksen hallituksen valitsee syyskokous. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kuusi (6) varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on yksi tilivuosi (01.01.- ­31.12.). Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta siten, että toinen on vuosittain erovuorossa. Varsinaisista jäsenistä eroaa vuosittain kaksi (2). Kahtena ensimmäisenä vuotena erovuoroisuus ratkaistaan arvalla. Erovuorossa olevat jäsenet voidaan valita uudelleen. Hallitus valitsee yhdistyksen jäsenten keskuudesta rahastonhoitajan, sihteerin, jäsensihteerin sekä muut tarpeellisiksi katsomansa toimihenkilöt ja toimikunnat. Hallituksen jäsenten ja toimitsijoiden kokous­ ja toimituspalkkiot määrää syyskokous. Alaosastojen jäsenet valitsevat osastonsa vuosikokouksessa tarpeellisen määrän toimikunnan jäseniä, kuitenkin vähintään puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tarvittaessa tai mikäli hallituksen neljä (4) jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat saaneet tiedon kokouksesta ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) jäsentä on läsnä. Kutsu hallituksen kokoukseen tapahtuu pääsääntöisesti sähköpostitse vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kiireellisessä tapauksessa kutsutaan hallitus koolle sillä tavoin kuin puheenjohtaja katsoo soveliaimmaksi. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltäviksi tulevat asiat. Hallituksen päätöstä on vähintään neljän (4) jäsenen kannatettava. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallitus voi käsitellä asioita myös sähköpostikokouksena, josta laaditaan päätöspöytäkirja.

Hallitus johtaa yhdistyksen toimintaa, valvoo sen etuja, hoitaa sen omaisuutta, huolehtii kirjanpidosta, laatii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi ja huolehtii muista tehtävistä, jotka yhdistyslain mukaan kuuluvat hallitukselle. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Luettelo muutoksista jäsenasioissa, kuten uudet ja eroavat jäsenet, on pöytäkirjan liitteenä. Pöytäkirja tarkistetaan seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirjan pitäminen hallituksen kokouksissa on yhdistyksen sihteerin tehtävä. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri, sihteeri säilyttää ne. Jäsensihteerin tehtävänä on hoitaa jäsenrekisteriä ja pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä. Rahastonhoitajan tehtävänä on hallituksen valvonnassa ja sen antamien ohjeiden mukaan huolehtia yhdistyksen rahavaroista ja tehdä esitys hallitukselle yhdistyksen tulo­ ja menoarvioksi. Hallitus valitsee erikseen kirjanpitäjän, joka laatii tilinpäätöksen.

Yhdistys voi perustaa kevät­ tai syyskokouksen päätöksellä rekisteröimättömiä alaosastoja edellyttäen, että vähintään 20 paikallista jäsentä tällaista esittää. Alaosastot toimivat yhdistyksen sääntöjen puitteissa ja ovat vastuussa toiminnastaan yhdistykselle. Tullakseen hyväksytyksi alaosaston jäseneksi henkilön tulee olla yhdistyksen jäsen.

Yhdistyksellä voi olla myös alueellisia toimikuntia, jotka kirjataan yhdistyksen kustannuspaikoiksi. Toimikunnilta ei edellytetä alaosastojen tapaan sääntöjen mukaista kokous­ tai jäsenrekisterikäytäntöä.

9. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. Yhdistyksen hallitus voi määrätä rahastonhoitajan yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen pankki­, posti­ yms. juoksevissa asioissa.

10. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi (1.1.-­31.12.)

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
Yhdistyksen toiminnantarkastajat/tilintarkastajat tarkastavat alaosastojen tilit.

11. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis­huhtikuussa ja syyskokous loka­marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Kokouspaikka voi olla muukin kuin yhdistyksen kotikunta. Kokouksen paikan valitsee hallitus.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, yhdistyksen kokous niin päättää tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Alaosastot pitävät kokouksensa tammikuun aikana.
Kutsu kokouksiin julkaistaan viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta yhdistyksen kotisivuilla tai yhdistyksen jäsenlehdessä, joka postitetaan jäsenille viimeistään (14) päivää ennen kokousta.
Kokous voi myöntää läsnäolo­oikeuden myös yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle, mutta hänellä on puheoikeus vain kokouksen päätöksellä.

Kokouskutsussa mainitsemattomat asiat voidaan käsitellä, mutta näistä kokous ei voi tehdä päätöstä. Ylimääräisissä kokouksissa päätöksiä voidaan tehdä ainoastaan kokouskutsussa mainituista asioista.

12. VARSINAISET KOKOUKSET

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaaminen
2. kokouksen sääntömääräisyyden ja laillisuuden toteaminen
3. kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen
4. kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan valitseminen
5. kokouksen esityslistan hyväksyminen
6. hallituksen esittämän kuluneen vuoden toimintakertomuksen käsitteleminen
7. toiminnantarkastajien/tilintarkastajien toimittamastaan tarkastuksesta antaman lausunnon ja hallituksen sen johdosta mahdollisesti antaman selityksen käsitteleminen
8. tilinpäätöksen vahvistaminen
9. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille päättäminen
10. päättäminen niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen toimintakertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto saattavat antaa aihetta
11. hallituksen myöntämien ansiomerkkien jakaminen
12. kiertopalkintojen jakaminen
13. muiden kokouskutsussa mainittujen asioiden käsitteleminen.

Asia, jota jäsen on ehdottanut voidaan ottaa käsiteltäväksi kevätkokouksessa, jos sitä on kirjallisesti esitetty hallitukselle viimeistään helmikuun 15. päivään mennessä.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaaminen
2. kokouksen sääntömääräisyyden ja laillisuuden toteaminen
3. kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen
4. kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan valitseminen
5. kokouksen esityslistan hyväksyminen
6. hallituksen esittämän seuraavan kalenterivuoden työ­ ja toimintasuunnitelman käsitteleminen ja hyväksyminen
7. hallituksen esittämän seuraavan kalenterivuoden tulo­ ja menoarvioehdotuksen, käsitteleminen ja hyväksyminen sekä jäsenmaksujen suuruudesta, samoin kuin hallituksen jäsenten ja toimitsijoiden palkkioiden suuruudesta päättäminen
8. hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan valitseminen erovuorossa olevan tilalle
9. kahden (2) hallituksen varsinaisen jäsenen valitseminen erovuoroisten tilalle
10. kahden (2) toiminnantarkastajan/tilintarkastajan ja kahden (2) varatoiminnantarkastajan/varatilintarkastajan valitseminen
11. muiden kokouskutsussa mainittujen asioiden käsitteleminen.

Asia, jota jäsen on ehdottanut voidaan ottaa käsiteltäväksi syyskokouksessa, jos sitä on kirjallisesti esitetty hallitukselle viimeistään syyskuun 15. päivään mennessä.

13. ÄÄNESTYKSET

Varsinaisissa ja ylimääräisissä kokouksissa ratkaistaan asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä, lukuun ottamatta kohdissa 14 ja 15 mainittuja asioita. Jokaisella jäsenluetteloon merkityllä jäsenmaksunsa sääntöjen mukaisessa järjestyksessä maksaneella jäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla äänestäminen on sallittua siten, että jäsen voi äänestää korkeintaan yhdellä (1) valtakirjalla ja omalla äänellään. Asia ratkaistaan avoimella äänestyksellä, ellei joku vaadi suljettua lippuäänestystä. Mikäli äänet jakaantuvat tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi henkilövaaleissa arpa.

14. SÄÄNTÖMUUTOKSET

Näiden sääntöjen muutos tulee hyväksyä kahdessa perättäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava syys­ tai kevätkokous. Kokousten väliajan tulee olla vähintään kaksi (2) viikkoa. Kummassakin kokouksessa vaaditaan sääntömuutokseen kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on sääntömuutos mainittava.

15. YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätöstä yhdistyksen purkamisesta tulee kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä perättäisessä yhdistyksen kokouksessa. Kokouskutsussa on yhdistyksen purkamisasia mainittava. Yhdistyksen purkautuessa on jäljellä olevat varat käytettävä sellaiseen tarkoitukseen, joka lähellä yhdistyksen tarkoitusta. Päätös jäljellä olevien varojen käytöstä on tehtävä jälkimmäisessä kokouksessa, jossa päätös purkamisestakin tehdään, mutta tämä päätös on tehtävä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Jos useampia kuin kahta tarkoitusta esitetään on vähiten ääniä saanut äänestettävä pois niin monessa äänestyksessä, että ainoastaan kaksi (2) vaihtoehtoa jää lopulliseen äänestykseen.
Alaosaston toiminnan loppuessa sen mahdollisten jäljelle jäävien varojen käytöstä päätetään toiminnan päättymistä seuraavassa yhdistyksen sääntömääräisessä kokouksessa

16. YHDISTYSLAKI

Muutoin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

17. VOIMAANTULO

Nämä säännöt astuvat voimaan välittömästi sen jälkeen, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.