blank

  

 blank

TIEDOTTEITA 2009

 

19.7.2009

Hannes Lohen geenitutkimusprojekti

Koira on ihmisen vanhin kotieläin, josta on jalostuksella kehitetty useita satoja erilaisia rotuja. Koiraroduista löytyy hyvin monenkokoista ja -näköistä koiraa, mikä tarkoittaa sitä että erityyppisillä roduilla on keskenään erilaiset perimät. Rotujen jalostuksessa on kuitenkin suosittu keskenään samantyyppisiä koiria, jonka vuoksi koirarotujen sisällä koirien perimät ovat hyvin saman-kaltaisia. Tämä on johtanut rotujen sisäsiittoisuuteen ja samalla aiheuttanut sairausgeenien kertymisen rotukoirien perimään. Tutkimuksessamme etsimme uusia geenejä koiran perimästä, ja uuden geenin löydyttyä siitä voidaan kehittää DNA-testi, jolla kasvattajat voivat tunnistaa sairaat koirat jo ennen sairauden puhkeamista. Kun sairailla koirilla ei teetetä jälkeläisiä, estetään sairauden yleistyminen ja voidaan mahdollisesti jopa hävittää sairaus kokonaan.

Voit auttaa oman rotusi geenitutkimusta lähettämällä tutkimusryhmällemme verinäytteen koiras-tasi. Ryhmällämme on pohjoismaiden suurin koirien DNA-pankki, mutta mitä enemmän saamme näytteitä sekä sairaista että terveistä koirista, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on uusiin geenilöytöihin.

Kaikki puhtaat rodut on luotu sisäsiitoksella.   Sisäsiitoksessa lähisukulaisia astutetaan keske-nään. Sisäsiitos kaventaa geenipoolia nopeasti ja tehokkaasti. Samalla se rikastaa geenivirheitä rodun sisällä.  Jokaisen koiran on arveltu kantavan reilua kymmentä geenivirhettä (niin ihmisenkin).  Sisäsiitoksessa terve geenivaihtelu häviää ja piilevät geenivirheet pulpahtavat esiin.  Koirista tunnetaan yli 500 perinnöllistä sairautta. Lista kasvaa koko ajan.  Koira johtaa eläinten sairaustilastoja.

Perinnöllisiä sairauksia on kaikissa koiraroduissa.  Joka rodussa on useita sairauksia.  Sairaudet yleistyvät nykyisillä jalostuskäytännöillä. Positiivistakin löytyy. Geenivirheitä voidaan nyt tunnistaa ja tilanteeseen voidaan hakea uutta valoa tutkimalla perinnöllisiä sairauksia.  Nyt on jo kiire puuttua tilanteeseen!

Laaja näytemäärä päivitetyin terveystiedoin tai muun tiedoin (esim. metsästystaidot, turkinväri, koiran paino, ikä, jne.) mahdollistaa lukemattomat erilaiset geenitutkimukset nyt ja tulevai-suudessa.  Näytteitä kerätessä olemme usein tilanteessa, että sukutaulun kriittinen koira on saatettu lopettaa tai menehtyi hiljattain, eikä näytettä ole enää mahdollista saada.   Tämä on erityisen yleistä vakavien sairauksien kohdalla eri roduissa.  Mitä enemmän näytteitä saadaan, sitä nopeammin tutkimus edistyy.   Laaja DNA kokoelma eri roduista mahdollistaa myös erilaiset monimuotoisuustutkimukset rotujen osalta. Tällä voi olla tulevaisuudessa merkitystä rotuun ottojen lisääntyessä.  Lisäksi, DNA-pankissa oleva näyte on myös valmis testattavaksi sitä mukaa kun testejä syntyy. Ei tarvitse lähetellä enää uusia näytteitä tuloksen saamiseksi.

Massiivinen DNA-pankki on tulevaisuudessa todellinen aarrearkku perinnöllisten ominai-suuksien suhteen. Koirista tullaan tulevaisuudessa tutkimaan sairauksien lisäksi monia muitakin  rotutyypillisiin piirteisiin liittyviä asioita ja niiden tutkiminen on mahdollista vain laajasta DNA-näyte määrästä.


Verinäytteen toimittaminen

Verta otetaan 5 millilitraa (pieniltä koirilta vähemmän) EDTA-putkeen . Putkeen tulee merkitä koiran virallinen nimi tai rekisterinumero tai molemmat. Veriputki postitetaan välittömästi tavallisessa postissa huoneenlämpöisenä tutkimusryhmälle. Mikäli näytettä ei saada heti postiin, tulisi se säilyttää jääkaappilämpötilassa postitukseen asti (perjantaina otetut näytteet viikon-lopuksi jääkaappiin ja maanantaina postiin). Joukkonäytteenotoissa kaikki otetut näytteet toimitetaan yhtenä lähetyksenä tutkimusryhmälle, jolloin yksittäisen koiranomistajan ei tarvitse huolehtia postituksesta.

Jos koiralla on todettu jokin silmäsairaus, myös kopio koiran silmäpeilauslausunnosta tulisi toimittaa tutkimusryhmälle. Kopion voi toimittaa näytteen mukana tai jälkikäteen, joko postitse alla olevaan osoitteeseen tai sähköisesti osoitteeseen lgl-kyselyt(at)helsinki.fi


Terveys- ja yhteystietojen päivittäminen

Geenitutkimuksen kannalta on erityisen tärkeää, että tutkimusryhmällä on tutkimuksessa olevista koirista oikea ja mahdollisimman täsmällinen projektia koskeva terveystieto.  Geenejä voidaan tunnistaa erilaisiin perinnöllisiin sairauksiin vain hyvin rakennetuista näytekohorteista, joissa on riittävästi terveitä ja sairaita yksilöitä sekä niistä kaikista luotettavat terveystiedot. Tämän vuoksi on tärkeää ilmoittaa koiran terveystilanteen muutokset tutkimusryhmälle. Myös tieto koiran menehty-misestä olisi hyvä ilmoittaa. Toivomme päivityksiä myös omistajan yhteystietojen muuttuessa.

Jos koirasi terveystilanne muuttuu näytteen toimituksen jälkeen tai haluat päivittää muita tietoja, lähetä päivitykset osoitteeseen lgl-kyselyt(at)helsinki.fi. Voit käyttää päivityksessä tuttua näyte-lomaketta tai kirjoittaa vapaamuotoisen viestin, jonka tulisi sisältää:

1) koirasi nimi, rotu ja rekisteritunnus
2) sairauskuvaus

Mainitsethan myös mikäli eläinlääkärin antamasta diagnoosista on mahdollista saada kopio tutkimuskäyttöön.
Kaikkia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.


MENEILLÄÄN OLEVIA TUTKIMUSPROJEKTEJA

Koirissa esiintyy ihmisen jälkeen heti toiseksi eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia.  Tavoitteenamme on tunnistaa geenivirheitä näistä sairauksista.  Olemme käynnistäneet tai käynnistämässä lukuisia projekteja. Mukana on jo kymmeniä eri rotuja.  Tutkimusten alla on neurologisia sairauksia, sisäelinsairauksia, sidekudossairauksia, syöpiä, autoimmuuni-sairauksia sekä luonne- ja käyttäytymishäiriöitä.

EPILEPSIA

Epilepsia on koirien yleisin hermostosairaus.  Se voi johtua perinnöllisistä ja ei-perinnöllisistä syistä (kasvaimet, trauma, infektiot, aineenvaihdunnan häiriöt elimistössä). Perinnöllistä epilepsiaa esiintyy lähes joka rodussa. Joissakin roduissa epilepsia on erittäin yleinen ja jopa viidesosa koirista saattaa kärsiä epilepsiakohtauksista. Vain puolet koirista saa avun kohtauksiin lääkkeillä.


SILMÄSAIRAUDET

Silmäsairauksien tutkimuksella pyritään tunnistamaan geenejä perinnöllisen harmaakaihin, glaukooman ja verkkokalvonrappeuman taustalla ja kehittämään geenitestejä jalostuksen apuvälineeksi. Geenitestin avulla voidaan tunnistaa terveet, sairaat ja kantajat ja se luo mahdollisuuden järjestelmälliseen sairauksien vastustamiseen. Geenitesti mahdollistaa myös kantajien pitämisen rodussa, jolloin voidaan huolehtia samalla rodun monimuotoisuudesta. Koirista löydetyt tautigeenit voidaan testata myös ihmisillä, ja jos yhteinen geeni löytyy, edistetään samalla meidän omien silmäsairauksiemme diagnosointia ja hoitoa.

ATAKSIA

Perinnöllisiä pikkuaivoataksioita (cerebellar abiotrophy) on raportoitu esiintyvän useilla koira-roduilla, joskin sekä puhkeamisikä että etenemisnopeus ovat rotutyypillisiä.

KIVESVIKA

Piilokiveksisyyttä esiintyy useissa roduissa hyvin yleisesti. Mikäli kivekset puuttuvat kokonaan, ts. niitä ei löydy kastroitaessa edes vatsaontelosta, on kyseessä yleensä varhainen sikiöaikainen häiriö elimen erilaistumisessa.

Geeneillä epäillään olevan suuri osuus piilokiveksisyydessä, joskin periytymismekanismiin ei edelleenkään ole saatu varmuutta. Niinpä olemmekin käynnistäneet tutkimuksen piilokivek-sisyyden perinnöllisten tekijöiden selvittämiseksi.

AUTOIMMUUNISAIRAUDET

Autoimmuunisairaudet liittyvät yksilön puolustusmekanismeihin. Autoimmuunisairaus tuhoaa virheellisesti yksilön omia kudoksia ja siihen liittyy usein perinnöllinen alttius. Autoimmuuni-sairauksia on lukuisia. Koirien autoimmuunisairauksiin kuuluvat yleisimpinä allergiat, atopiat, kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, Addisonin tauti, trombosytopenia, immuunivälitteinen hemolyyttinen anemia, reuman kaltaiset sairaudet, autoimmuuni aivokalvontulehdus ja erilaiset suolistosairaudet.


KÄYTTÄYTYMISTUTKIMUKSET

Arkuuden

Haemme arkuustutkimukseen jatkuvasti lisää arkoja SEKÄ koiria jotka eivät osoita arkuutta arkipäiväisessä elämässä! Tutkimusta varten tarvitsemme palautetun kyselylomakkeen ja toimittamalla näyte Lohen DNA-pankkiin

Ääniarkuus

Tutkimukseen tarvitaan koiria joilla esiintyy ääniarkuutta sekä koiria, joilla sitä ei esiinny. Tutkimukseen voi osallistua täyttämällä arkuuskyselyn (lomakkeessa on lisäksi arkuutta ja aggressiivisuutta koskevia kysymyksiä) ja toimittamalla näyte Lohen DNA-pankkiin


MONIMUOTOISUUSKARTOITUKSET

Perimän monimuotoisuus on kriittinen tekijä lajien elinvoiman kannalta. Sisäsiittoinen koirienjalostus on kaventanut rotujen geenipoolia kriittisesti ja saattaa uhata rodun tulevaisuutta. Kartoitamme parhaillaan eri rotujen perimän nykytilaa uuden geeniteknologian turvin. Monimuotoisuustutkimuksella saadaan uusia työkaluja jalostuksen avuksi, kun jatkossa voidaan suunnitelmallisesti pyrkiä laajentamaan rodun geenipohjaa eri tavoin. Monimuotoisuuden säilyttäminen erityisesti immunogeenien osalta on tärkeää.


Muita tutkimuskohteitamme ovat:

polyneuropatia (monihermosairaus)
aggressiivisuus
akillesjänneongelmat
akrofobia (korkeanpaikankammo)
allergiat
ARDS (äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä)
familiaalinen nefropatia (perinnöllinen munuaissairaus)
hepatiitti (krooninen maksatulehdus)
hyvänlaatuiset kasvaimet
inertia uteri (kohdun polttoheikkous)
kilpirauhasen vajaatoiminta
legg perthes (reisiluunpään kuolio)
luusto-ongelmat
NCL (neuronaalinen serolipofuskinoosi)
polven ristisideongelmat
rasvapatit
renal dysplasia (munuaisten kehityshäiriö)
sydänviat
syöpä
yliseksuaalisuus


Tarkemmin asiaan voi tutustua osoitteessa: http://www.koirangeenit.fi/.


Yhdistyksellä on tarkoitus järjestää jäsenilleen ilmaisia näytteenottotilaisuuksia. Niistä ilmoitetaan Sinikielilehdessä ja yhdistyksen nettisivuilla.

HUOM! YHDISTYS MAKSAA NÄYTTEENOTON VAIN SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ KOIRAN OMISTAJA LUOVUTTAA TUTKIMUSTULOKSET YHDISTYKSEN JALOSTUSTOIMIKUNNAN KÄYTTÖÖN.

 

 

© 2008  ChowChow ry - Trival Oy